Ensimmäiset pizzat uunista ulos

Leave a comment

WP_000433

Hiljattain valmistunut pizzauuni pääsi tänään tositoimiin eli ensimmäiset pizzat on nyt paistettu. Odotukset olivat varsin korkealla, mutta siitä huolimatta lopputulos jopa ylitti odotukset. Pizzat olivat todella maukkaita, ja pienen harjoittelun jälkeen uuni saatiin lämmitettyä tarpeeksi kuumaksi jotta pizzat paistuivat melko tarkkaan kahdessa minuutissa. Herkullista oli, ja jo ensimmäisen kerran jälkeen voi todeta uunin rakentamisen olleen vaivan (ja hinnan) arvoista.

WP_000434

Koti ovikellolle

Leave a comment

Ostin aikanaan Lidlistä edullisen langattoman ovikellon. Se toimikin ensimmäisen kesän ajan, kunnes Suomen talvi oli sille liikaa ja se sanoi itsensä irti. Kosteus oli päässyt tiivisteistä huolimatta painonapin kotelon sisään ja se oli niin sanotusti entinen.

Seuraavaksi ostin uuden JO-EL -merkkisen langattoman ovikellon paikallisesta marketista. Hämmästyksekseni painonapin käyttöohjeessa sanottiin että se on tarkoitettu vain sisäkäyttöön. Yleensä olen tottunut näkemään ja käyttämään ovikelloa oven ulkopuolelta enkä sisäpuolelta, mutta tätä ovikelloa olisi tarkoitus käyttää vain sisätiloissa. Suojausluokaksi oli merkitty IP44 eli se on suojattu roiskevedeltä, mutta sadetta uusikaan ovikello ei tulisi kestämään. Näin ollen sille piti rakentaa oma koti jossa se saa olla sisätiloissa.

Ovikello

Ovikello sai oman uuden kodin  10 mm vanerilevystä. Eristystä tai lämmitystä kodissa ei (ainakaan toistaiseksi) ole, toivotaan että ovikello kotiutuu hyvin ja kestää syyssateet ja talven tuiskut uudessa kodissaan.

Pizzauuni kotipihalle

8 Comments

Uuni_valmis1-2

Vaimolla on jo pidemmän aikaa ollut haaveena saada oma pizzauuni pihalle. Idea tuli perinteiseen tapaan Strömsö-ohjelmasta jossa sellaisen rakensivat. Strömsössä ideaa ei kuitenkaan esitelty kovikaan tarkasti eikä toimintaperiaatetta käyty läpi siten että innostus olisi tarttunut tarpeeksi päästäkseen toteutusvaiheeseen saakka. Kun löysimme Tuulikummun keittiössä -blogista jutun heidän rakentamastaan pizzauunista mieli kuitenkin muuttui ja rakennuspaikan miettiminen alkoi. Tuulikummun keittiön jutussa oli kerrottu hyvin uunin toimintaperiaatteesta ja eroista perinteisiin Suomalaisiin uuneihin. Näistä ja hyvin kuvatuista rakennusvaiheista oli merkittävästi hyötyä omaa uunia suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Rakennuspaikaksi valittiin suurehko kivi terassin vierellä, jossa uunia olisi kätevä käyttää ja eikä routimisesta tarvitsisi murehtia. Uuni on nimittäin kokonaisuudessaan kiven päällä, eli jos routa liikuttaa kiveä liikkuu koko uuni sellaisenaan sen mukana eikä rakenteisiin pitäisi tulla vaurioita. Kivi kuitenkin asetti omat haasteensa pohjan valumuotin tekemiseen, etenkin kun pohjasta päätettiin tehdä kahdeksankulmainen jotta siitä ei tulisi yhtä raskaan oloinen kuin neliskanttisesta jossa kulmat olisi reilummin näkyvillä.

Pohjavalun kuivuttua ja muotin purkamisen jälkeen pohja muurattiin tulitiilistä tulenkestävällä muurauslaastilla. Tämän jälkeen muurattiin kehän alaosa niinikään tulitiilistä. Uunin sisähalkaisijaksi mitoitettiin hieman vajaa metri. Näin uunissa on hyvin tilaa pizzojen käsittelylle.

Koska tulenkestävän muurauslaastin saumoista ei voi tehdä kuin muutaman millin vahvuisia, kiinnitettiin pystyyn muurattujen tulitiilien ympärille muovi ja pahvi kuormaliinoilla sidottuna ja täytettiin tiilien ulkosyrjien väliset raot löysäksi sekoitetulla tulenkestävällä valumassalla.

Uuni haluttiin hieman varaavaksi, jotta siihen voidaan tarvittaessa myöhemmin tehdä irrallinen luukku ja sitä voidaan käyttää myös jossain määrien ruokien hauduttamiseen. Tänän vuoksi tiilien (ja myöhemmin myös kuvun) ympärille laitettiin 50mm palovillaa eristeeksi. Palovillan ollessa kovaa piti se leikata melko pieniksi paloiksi jotta se saatiin muotoonsa uunin ympärille.

Itse kupu olisi mahdollista tehdä joko muuraamalla tulitiilistä tai valamalla tulenkestävästä valumassasta. Tulitiilinä käytimme venäläisiä tiiliä, jotka ovat kovuutensa vuoksi melko ikäviä leikattavia timanttilaikallakin, ja sen vuoksi päädyimme valumassa käyttöön. Muotti olisi mahdollista tehdä joko esim hiekkalaatikkoon jolloin laatikkoon tehtäisiin kuvun mallinen kuoppa johon johon massa valettaisiin ja valun kuivuttua nostettaisiin paikalleen. Päädyimme kuitenkin samaan ratkaisuun kuin esimerkkinä toimineessa Tuulikummin keittiön uunissakin, eli uunin sisus täytettiin hiekalla josta muotoiltiin muotti valumassalle joka tässä menetelmässä valetaan suoraan lopulliselle paikalleen.

Hiekkaa kasteltiin täytön aikana jotta se saatiin pysymään paremmin muodossaan, ja kun muoto oli saatu halutuksi levitettiin pintaan veden ja puuliiman sekoitusta pinnan kovettamiseksi. Lopulta päädyimme vielä liimaamaan pari kerrosta sanomalehteä hiekan päälle levittämällä paperin muotin pintaan ja sivelemällä sen samaisella veden ja puuliiman sekoituksella. Tämä kovetti pinnan niin hyvin että valaminen oli helppo tehdä eikä muotin hajoamista tarvinnut pelätä. Paperi palaisi kuitenkin pois ensimmäisiä suurempia tulia poltettaessa. Suuaukkoon laitettiin styrox-levy jolla estettiin hiekan karkaaminen sitä kautta.

Uunin suuaukon yläosalle ja siinä olevalle hormin lähdölle tehtiin oma erillinen muottinsa, ja se valettiin omana erillisenä kokonaisuutenaan etukäteen. Hormin etupuolelle jätettiin pieni lippa jonka tarkoituksena on ohjata savut paremmin hormiin.

Hiekkataytto_tehty

Tulitiilien ja kuvun väliin laitettiin ohut kaistale palovillaa, jotta kupu on omana erillisenä kelluvana osanaan eikä kiinni tiilissä.

Kupu_valettu2

Kun kupu oli kuivunut pari päivää, oli vuorossa hiekan poistaminen uunin sisältä. Tämä edesauttoi kuvun valun kuivumista kun kosteus pääsi poistumaan myös sisäkautta. Kuvun annettiin kuivua vielä pari päivää ennen ulkokuoren verhoamista palovillalla. Tällä kertaa kyseessä olikin kunnon palapelin rakentaminen villan kovuudesta ja kuvun muodosta johtuen. Kuvun kuivuessa olikin hyvää aikaa muurata piippu (vanhoista olemassa olleista antiikkitiilistä), aloittaa pohjan rappaus, muurata/valaa koristekaari etureunaan, sekä mm valaa pieni korokereunus aiemman valun päälle jotta pohjalla olevien tulitiilien kulmat eivät jääneet näkyviin vaan reuna nousi niiden yläreunan tasalle.

Villat_paikallaan

Villan päälle laitettiin vielä pari laastikerrosta, joiden väliin laitettiin ohut verkko halkeamisten ehkäisemiseksi. Yllä olevassa kuvassa verkko paikallaan kuvun pystyosassa.

Lopuksi kokonaisuus rapattiin rappauslaatilla. Uunin lopullinen pintakäsittely on edelleen mietinnän alla, mutta koska rappauslaasti kuivuu hyvinkin vaaleaksi ja sen pitäisi kestää myös talviolosuhteita uuni jätettäneen rapatuksi eikä maalata kuten aluksi oli harkinnassa. Tämä toki voidaan tehdä myöhemminkin jos näyttää että rappaus ei säilykään hyvän näköisenä.

Alaosa hierrettiin perinteisesti sileäksi, kun taas kupu liipattiin lastalla eri suuntiin jotta siitä saatiin hieman ‘käsintehdyn’ näköinen ja näin hieman ilmettä uunille.

Uuni_valmis3

 

Uuni_valmis2

Uuni on nyt ollut valmiina kohta parisen viikkoa. Siellä on viime päivät poltettu pieniä tulia jotta kaikki kosteus kuvusta saataisiin poistumaan ennen ensimmäistä kunnon lämmitystä jotta vältytään kuvun rikkoontumiselta. Malttamattomina odotetaan ensimmäistä kunnon lämmitystä ja pizzoja, josko jo ensi viikonloppuna…